18.3.2008
Tekes 25 vuotta

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin 25-vuotispäiviä vietettiin 5.3.2008 Helsingin Messukeskuksessa. Tekes perustettiin 1983 alunperin teknologian kehittämiseksi, mutta myöhemmin sen toimintakenttä on laajentunut koskemaan innovaatiotoimintaa yleisemmällä tasolla. Tänä päivänä Tekes on innovaatiotoiminnan keskeisin julkisten varojen jakaja. Viime vuonna Tekes jakoi toimialoista eniten rahaa palveluille ja lähivuosina palveluiden kehittäminen tulee saamaan entistä enemmän julkista innovaatiorahoitusta. Tilaisuudessa puhuivat pääministeri Matti Vanhanen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekä Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Pääministeri Matti Vanhanen toi tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen. Puheenvuorossaan Vanhanen kävi läpi hallitusohjelman sisältämät innovaatiotoimintaan liittyvät linjaukset ja toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin, tukea osaamisen kehittymistä ja parantaa uuden riskipitoisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. Tässä tarkoituksessa Suomeen luodaan strategisia huippuosaamisen keskittymiä eli SHOKeja innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Klusteripohjaiseen valtakunnalliseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla OSKElla puolestaan vahvistetaan erityisesti alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä.

Tilaisuudessa puhunut eduskunnan puhemies Sauli Niinistö viittasi puheenvuorossaan tuoreeseen Lissabonin neuvoston raporttiin, jonka mukaan Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa. Niinistö kuitenkin muistutti, ettei Suomessa ole onnistuttu täysin hyödyntämään hyviä lähtökohtia. Yhtenä kipupisteenä Niinistö piti sitä, ettei Suomeen saada riittävästi suoria ulkomaisia investointeja. Niinistö totesi, että suomalainen toimintaympäristö on äärimmäisen houkutteleva, mutta ei kuitenkaan oikeasti houkuttele ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Hyvät mahdollisuudet eivät toteudu käytännössä. Suomen brändi rakentuu osaamiselle ja luotettavuudelle. Niinistön mielestä ne ovat arvoja, jotka ovat syvällä suomalaisessa kulttuuriperimässä. ”Nopea, päättäväinen, pieni ja joustava pärjää aina. Jos pidämme tämän mielessä, murheemme tulevaisuudessa eivät tule olemaan suuria”, Niinistö kannusti.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kannusti Tekesiä aistimaan muutoksia. Ollilan mielestä Tekesin tehtävä ei ole sopeutua muutokseen vaan sen on oltava muutosajuri. ”Tekesin on kyettävä elämään ajassa, aistimaan muutoksen heikot signaalit ja reagoimaan nopeasti – voisi paradoksaalisesti sanoa, että sen on opittava reagoimaan proaktiivisesti ja voimalla, ennen kuin muutokset ja uudet mahdollisuudet ovat kaikkien nähtävänä”, Ollila linjasi. ”Kansainvälinen yhteistyö kasvaa nopeasti lähivuosina. Suomalaisten yritysten kyky verkottua ja löytää partnereita globalisoituvassa taloudessa vaatii merkittävää panosta myös Tekesiltä. Sen on opittava ymmärtämään kansainvälisen verkostotalouden dynamiikkaa ja uusia ansaintamahdollisuuksia.”

Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan yksi Tekesin keskeisistä tehtävistä alusta lähtien on ollut luoda tiivis ja toimiva yhteistyö teollisuuden ja tutkimusyhteisöjen välille. Tekes on laajentanut toimintakenttäänsä ja pysynyt kaiken aikaa ajan hermoilla. Saarnivaara kertoi, että esimerkiksi palvelujen merkityksen kasvuun Tekes on valmistautunut jo vuosia. ”Tekesin tällä vuosikymmenellä rahoittamien projektien tuloksissa uudet ja uudistetut palvelut ovat nousseet lähes yhtä merkittäviksi kuin tuotteet.” ”Valmisteilla oleva kansallinen innovaatiostrategia tuo varmasti esiin monia uusia linjauksia ja painotuksia. Niitä toteutettaessa pidän erityisesti kahta asiaa tärkeinä: että löydämme konkreettiset keinot kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan edelleen vahvistamiseen ja että kykenemme integroimaan teknologisen ja ei-teknologisen innovaatiotoiminnan entistä vahvemmin toisiinsa.”

SC-Researchista tilaisuuteen osallistuivat Jari Kuusisto, Soile Kotala ja Pirjo Yli-Viitala.






Alkuun